Nuorten rauhanrakentajien dialogi kokosi yhteen nuoria 16 eri maasta

11.11.2026
Petra Koskenranta

 

Suomen NMKY:n Liitto ja Nuoret, rauha ja turvallisuus -verkosto järjesti syyskuussa nuorten rauhantyötä käsittelevän dialogin yhteistyössä Suomen ja Etelä-Afrikan ulkoministeriöiden sekä Interpeacen kanssa. Dialogi järjestettiin osana heidän koordinoimansa Youth Peace Mediators’ Mentoring Programme (YPMMP) vierailua Suomessa.

 

Dialogiin osallistui yhteensä 30 nuorta, joista puolet oli ohjelman mentoroitavia ja puolet nuoria suomalaisia asiantuntijoita. Nuorten moninaisuus näkyi taustaorganisaatioiden ja osaamisen lisäksi myös lähtömaissa: osallistujia oli paikalla Suomen lisäksi Etelä-Afrikasta, Etelä-Sudanista, Etiopiasta, Gambiasta, Nigeriasta, Jordaniasta, Turkista, Qatarista, Kazakstanista, Afganistanista, Intiasta, Indonesiasta, Ukrainasta, Kolumbiasta ja Haitilta.

 

Vertaisoppimista dialogin keinoin

Tapaaminen toi yhteen eri taustoista tulevia rauhantyötä tekeviä nuoria, ja se tarjosi erinomaisen alustan vertaisoppimiseen. Osallistujia kiinnosti kuulla erityisesti globaalistikin arvostetusta suomalaisesta rauhantyöstä ja sen mahdollistavista tekijöistä. Suomea pidetään Nuoret, rauha ja turvallisuus (YPS) -teemojen suunnannäyttäjänä ja suomalaiset nuoret olivat merkittävässä roolissa 2250 päätöslauselman läpiviemisessä. Lisäksi Suomi oli ensimmäinen maa, joka toimeenpani kansallisen 2250-toimintasuunnitelman.

Muita illan aikana esiin nousseita aiheita olivat muun muassa sukupolvien välinen dialogi, psykososiaalinen hyvinvointi, verkostojen ja koalitioiden merkitys rauhantyössä, sekä sukupuolikysymykset.

 

Institutionaaliset ja kulttuuriset esteet rajoittavat nuorten osallistumista rauhantyöhön

Erilaiset yhteiskunnalliset kontekstit ja niiden vaikutus nuorten mahdollisuuteen osallistua rauhantyöhön synnyttivät rikasta keskustelua. Nuoret tunnistivat useita osallistumisen esteitä, kuten valtioiden välinpitämättömyyden rauhantyötä kohtaan esimerkiksi sellaisissa konteksteissa, joissa ei ole konflikteja tai niiden välitöntä uhkaa. Myös kansalaisyhteiskunnan ja valtion välisen epäluottamuksen koettiin heikentävän nuorten mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

Institutionaalisten esteiden lisäksi myös kulttuuriset esteet, kuten ikään tai sukupuoleen liittyvät hierarkiat, rajoittavat nuorten osallistumista. Nuoret nostivat esiin myös näennäisen osallistamisen – heidän mielipiteitään saatetaan kuulla, mutta ne eivät kuitenkaan vaikuta päätöksentekoon.

Yhteiskunnallinen konteksti määrittää vaikuttamisen väylät

Nuoret alleviivasivat yhteiskunnallisen kontekstin ymmärtämistä, sillä osallistumisen esteet ja vaikuttamisen väylät ovat aina kytköksissä yhteiskunnan rakenteisiin. Esimerkiksi Suomessa nuorten ja valtion välinen suora dialogi on mahdollista, sillä luottamus kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä on verrattain vahvaa. Toisissa konteksteissa suora dialogi ei ole mahdollista tai kannattavaa, jolloin muutoksen teko täytyy aloittaa epävirallisten rakenteiden, kuten ruohonjuuritason verkostojen, kautta.

Riippumatta siitä, että nuoret tulivat erilaisista konteksteista, he jakoivat toiveen, että instituutiot olisivat kiinnostuneita nuorten näkökannoista. Konkreettisesti tämä tarkoittaa nuorten aitoa osallistamista päätöksentekoon ja rauhantyöhön jo ennen konfliktien syttymistä ja epäkohtien paisumista.

 

Rajat ylittäviä ohjenuoria kestävän muutoksen aikaansaamiseksi

Muutos kohti rauhaisampaa maailmaa ei ole lineaarista, mutta nuoret nostivat esiin muutamia ohjenuoria kestävään muutokseen.

1. Yhteiskunnallisen keskustelun on oltava moninaista. Kestävää muutosta tapahtuu vain, jos toimilla on yhteisön hyväksyntä. On tärkeää kiinnittää huomiota valta-asetelmiin, kuten esimerkiksi sukupuolihierarkiaan, ja luoda tilaa myös muiden kuin miesten mielipiteille.
2. Sukupolvien välinen dialogi tukee nuorten rauhantyötä. Sen hyötyjä ovat muun muassa pitkän aikavälin perspektiivi, hiljaisen tiedon siirtyminen ja keskinäisen ymmärryksen vahvistuminen.
3. Rauhanverkostojen tunnistaminen ja luominen. Sujuva tiedonkulku eri toimijoiden välillä tukee nuorten rauhantyötä ja auttaa viemään muutosta eteenpäin yhtenäisesti ja pitkäjänteisesti.

Kaikki valokuvat: Kaisa Strömberg