Toivottomuuden saarekkeita voi syntyä missä päin maailmaa tahansa

Ura nuorisokysymysten parissa

Hiljattain 50 vuotta täyttänyt Juha Virtanen työskentelee Suomen YMCA:n Liiton pääsihteerinä, mutta on käsitellyt nuorisokysymyksiä läpi kolmelle vuosikymmenelle ulottuvan työuransa.

Erityis- ja uskonnonopettajana aloittanut Virtanen työskenteli kehitysyhteistyötehtävissä Tansaniassa Fida Internationalilla nuorisokysymysten asiantuntijana ja aluepäällikkönä 2000-luvulla. Suomalaisen järjestön kehitysyhteistyöohjelmaan kuului muun muassa nuorisokeskustoiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorten parissa tehtävää työtä. Fidan toimeksiantojen lisäksi Virtanen työskenteli johtotehtävissä lapsikysymysten parissa Suomen World Visionilla 2010-luvulla. Suomen YMCA:n Liiton pääsihteerinä hän aloitti vuonna 2015.

 

Tehtävänä inklusiivisuuden edistäminen

Juha Virtanen pitää uransa läpileikkaavana teemana inklusiivisuuden edistämistä. Aihepiiri nousi vahvasti esiin hänen toimiessaan maailmalla kirkollisissa organisaatioissa, joissa agendalla oli vaikuttaa syrjiviin rakenteisiin ja työssä korostui ympäristö- ja ihmisoikeusteologinen lähestymistapa. 2000-luvun afrikkalaisissa valtiossa ja erityisesti uskonnollisissa yhteisöissä tällaisena kysymyksenä näyttäytyi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten sekä hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien potilaiden kohtelu ja heidän eristämisensä omien yhteisöjensä ulkopuolelle.

–Ihmisiä jaoteltiin kirkossa viruksen perusteella ja kohdeltiin kaltoin. Heidät kohdattiin varsin toisin kuin voisi olettaa kristilliseltä yhteisöltä. Parhaimmillaan sellaisenhan voi ajatella edustavan turvasatamaa, jonne kaikki ihmiset ovat tervetulleita, Virtanen pohtii.

Inklusiivisuuden kattoajatus on hänelle keskeinen teema myös nykyisessä työssään suomalaisen YMCA:n, tai kotoisammin NMKY:n, pääsihteerinä.  120 maassa toimiva YMCA on maailman suurin puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, joka tarjoaa yhteisöjä kaikenlaisille nuorille riippumatta heidän sukupuolestaan, etnisestä alkuperästään, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai koulutus- ja sosioekonomisesta taustastaan. Virtanen korostaa, että YMCA:n tärkein tavoite on tuoda nuoria yhteen ja rakentaa turvallista tilaa, jonne jokainen voi kokea kuuluvansa.

 

Sansibarilaisnuorten kokemukset tutkimustyön kohteena

Nuoria koskettavia kysymyksiä Virtanen on käsitellyt myös akateemisena tutkimuskohteena. Vuonna 1998 Itä-Afrikkaa koetteli terrorismiaalto, jonka seurauksena räjäytettiin miltei samanaikaisesti Yhdysvaltain suurlähetystöt Dar es Salaamissa ja Nairobissa. Iskujen tekijäksi ilmoittautui al-Qaida, jonka terroristisen solun kansainvälinen tiedustelu jäljitti islaminuskoiselle Sansibarin saarelle.

Kehitysyhteistyöjärjestö Fidalla oli trooppisella saarella nuorisokeskushanke, jossa radikalisoitumisen tematiikkaa lähestyttiin kohtaavan nuorisotyön avulla. Virtanen työskenteli järjestön asiantuntijana, mutta lähti käsittelemään aihetta myös tutkimuksellisin keinoin ja keräsi nuorten radikalisoitumista käsittelevän väitöskirjaansa aineiston sansibarilaisnuorten parissa. Virtanen tarkasteli väitöksessään muun muassa kristillistaustaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja islaminuskoisten nuorten kohtaamisia ja luottamuksen rakentamista.

 

Toivottomuuden saarekkeita voi syntyä missä päin maailmaa tahansa

Vakavat ja globaalit nuoria koskevat teemat on usein helpompi nähdä kaukaisina ja suomalaiselle yhteiskunnalle vieraina. Järjestöjohtajan mielestä viimeistään vuoden 2018 väkivallanteko Turun keskustorilla osoitti kuitenkin, että kansainväliset huolenaiheet nuorten eriytymisestä koskettavat yhtä lailla Suomea. Eriytyneet todellisuudet lisäävät toivottomuuden kokemuksia ja näköalattomuutta – molemmat tekijöitä, jotka tuottavat monella tavalla näyttäytyvää pahoinvointia. Tulevaisuuden horisontin ja oman yhteisön puuttuessa on vaarana, että nuoret lähtevät etsimään merkityksiä vääristä tai vaarallisista paikoista.

–Tällainen eriytymisen saari tai saareke voi syntyä minne vain, jos yhteiskunnassa päädytään segregaation tielle, Virtanen toteaa. –Toisaalta symbolisesti saareke voi olla mikä vain. Se voi olla mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvää, ja silloin usein nuorten yhteydet lähi- tai laajempaan yhteisöön kapenevat tai puuttuvat kokonaan.

Vaikeisiin lähtökohtiin voidaan kuitenkin löytää ratkaisuja ruohonjuuritason työllä, jonka tavoitteena on parantaa nuorten elämän edellytyksiä niin mielenterveyden kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja työllistymismahdollisuuksien osalta.

–Mitä enemmän nuorilla on syitä elää, sitä vähemmän heillä on syitä kuolla, Virtanen tiivistää väitöksensä aloituspuheenvuorossa.

 

YMCA tukee nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia

Juha Virtasen työpaikka YMCA tunnetaan kansainvälisesti urbaanin nuorisotyön edelläkävijänä. YMCA toimii ympäri maailman erityisesti suurissa kaupungeissa, joihin kerääntyy paljon nuoria ja joissa heiltä puuttuu turvallisia ja läheisiä verkostoja. Järjestö on toimintamaissaan vahva kansalaisyhteiskunnan vaikuttaja, joka tarjoaa nuorille harrastustoimintaa ja tekee erityisesti kohtaavaa nuorisotyötä sekä tuo esiin nuorten ääntä.

Nuorten vaikeat lähtötilanteet ovat esillä myös Suomen YMCA:n Liiton kehitysyhteistyöohjelmassa, jota toteutetaan kansainvälisten YMCA-kumppaneiden kanssa Afrikassa ja Lähi-Idässä. Ulkoministeriön rahoittamalla ohjelmalla parannetaan nuorten koulutustasoa ja työllistymistä sekä edistetään nuorten vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskettavissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

–Näköalattomuus ja eriytyminen koskettavat nuoria globaalisti, vaikka kumppanimaiden kontekstit poikkeavatkin toisistaan valtavasti. Ohjelmassamme kohdataan erityisesti hauraassa asemassa olevia nuoria, Virtanen kertoo.

Palestiinalaisalueilla YMCA tukee poliittista väkivaltaa kokeneita ja heidän perheitään psykososiaalisen kuntoutuksen ja ammattikoulutuksen avulla. Gambiassa puolestaan työtä suunnataan muun muassa kotimaahansa palautetuille siirtolaisnuorille. Euroopan sijaan pohjois-afrikkalaisiin säilöönottokeskuksiin päätyneet gambialaisnuoret ovat matkastaan traumatisoituneita ja salakuljettajilleen velkaantuneita, ja heidän on usein vaikea sopeutua takaisin yhteiskuntaan ja työllistyä.

 

Nuorisotyön rahoitus on turvattava

Virtanen palaa hetkeksi vaalikevään puheenaiheisiin. Nuorten hyvinvointi ja mielenterveyskysymykset puhuttivat laajasti käsiteltäessä koronakriisin seurauksia, mutta eduskuntavaalien alla mielenterveysteemojen sijaan otsikoihin nousi jengirikollisuus. Nuorisosektorilla lähestymistapaa pidettiin kapeana, sillä harmillisen vähän, jos lainkaan, kevään aikana kuultiin ilmiön taustasyitä pohtivia puheenvuoroja. On selvää, että jengiytyminen on yksi oireista, jotka heijastelevat nuorten pahoinvointia, mutta oireita on samalla monia. Suomessa on lähes miljoona nuorta eli 15–29-vuotiasta. Tutkimusten mukaan 20–25 %:lla heistä on mielenterveyden häiriöitä.[1]

–Nuoria koskettaviin negatiivisiin ilmiöihin voidaan vastata onnistuneesti vain ymmärtämällä ensin niiden juurisyitä ja nuorten eriytymistä laajemmin, Virtanen pohtii ja jatkaa –Meillä on enenevästi nuoria, jotka eivät kuulu minnekään. Osattomuus luo katkeruutta. Ajatellaan, että  itse joudun olemaan ilman jotain, joka toiselle on niin arkipäiväistä. Tai joku tulee ja ottaa jotain minulle kuuluvaa.

Järjestöjohtaja toivoo muiden nuorisoalan asiantuntijoiden lailla uudelta hallitukselta viisautta ja vastuunkantoa. Hän kokee äärettömän tärkeäksi, ettei OKM:n avustuksista leikata uhattua 125 milj. euroa, jotta työtä lasten nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien puolesta voitaisiin tehdä entistä enemmän.

Muokattu 19.6.2023

[1] https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot