Yhteinen matka kohti digitaalisesti saavutettavaa yhteiskuntaa
Suomen YMCA:n liiton Savumerkeistä lisättyyn todellisuuteen -hankkeen viimeinen vuosi on käynnistynyt. Hankkeen tarkoitus on tukea pienten yhdistysten työntekijöitä ja vapaaehtoisia digitaaliseen työkulttuuriin ja digiosallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Digitaalinen työkulttuuri ja -ote tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työskentelyn tavoita verkossa ja digitaalisilla välineillä on sovittu yhdessä. Digitaalisia työvälineitä pyritään käyttämään tehokkaasti ja kynnystä uusien digitaitojen opettelemiseen pyritään madaltamaan. Miten käytämme jaettua kalenteria? Tarvitseeko joku tsemppausta ohjelmien haltuunottamisessa? Onko kaikkien helppoa löytää työssään tarvitsemansa ajantasaiset tiedot?
Digitaalisen työotteen omaksumisen myötä yhdistyksillä voi jäädä enemmän aikaa perustehtävän tekemiseen. Työotteen omaksuminen mahdollistaa myös sen, että työntekijät ja vapaaehtoiset osaavat tukea asiakkaan kykyä toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Se on digiosallisuuden edistämistä.
Ilman digilaitteita ja niiden käyttämiseen tarvittavia taitoja alkaa olla mahdotonta olla yhteiskunnan täysvaltainen jäsen. Palveluiden digitalisoituminen vaatii käyttäjiltä paljon uuden omaksumista, mikä on osalle ihmisistä hyvin haastavaa. Pankkiasioiden hoitaminen verkossa ja sähköpostin käyttö helpottavat toisten arkea valtavasti, kun taas toisia se kuormittaa. Palveluita tarjoavien tahojen on tärkeää suunnitella palvelut niin, että ne ovat kaikille mahdollisimman helposti käytettävissä.
Palvelu on saavutettava, kun esimerkiksi aistirajoitteista tai hahmottamisen haasteista huolimatta ihmiset kokevat helpoksi käyttää sitä. Palveluiden helppokäyttöisyys, ymmärrettävyys ja selkeys ovat hyödyksi ihan jokaiselle. Digitaalisen saavutettavuuden huomioon ottaminen on tärkeää esimerkiksi verkkosivujen suunnittelussa. Mukaan suunnitteluun kannattaa ottaa asiaa eri näkökulmasta katsovia. Aivan pienikin teko, kuten fonttivärin vaihtaminen tai helpomman sanan valitseminen parantaa jo luettavuutta ja siten saavutettavuutta.
Kognitiivinen eli sisällöllinen saavutettavuus
Kognitiivinen saavutettavuus tarkoitetaan esimerkiksi sivustojen ja palveluiden helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä. On hyvä tietää, että kuka tahansa verkkoon sisältöä tuottava voi parantaa saavutettavuutta. Onko sisältö helposti silmäiltävissä? Onko kieli selkeää ja ymmärrettävää? Tukisiko tekstin hahmottamista väliotsikointi tai luettelot? Tiedon esittäminen tekstin lisäksi videoina tai kaavioina voi myös auttaa monia. Sisällön suunnitteleminen saavutettavaksi voi vähentää myös työntekijöiden kognitiivista kuormaa, kun työssä tarvittavat tiedot löytyvät helposti ja nopeasti. Digitaalisella saavutettavuudella viitataan puolestaan saavutettavuuden tekniseen puoleen. Vuonna 2019 alkoi portaittainen EU:n saavutettavuusdirektiivin soveltaminen, minkä yksi tavoite on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaan koske kognitiivista saavutettavuutta, mikä on aiheellisesti herättänyt huolta.
Miksi sote-yhdistyksillä on erityinen asema digitalisoituvassa yhteiskunnassa?
1. Yhdistykset toimivat ruohonjuuritasolla lähellä asiakkaiden arkea.
2. Niiden asiakasryhmät tarvitsevat yleensä erityisen paljon julkisia palveluita.
3. Sen lisäksi sote-yhdistysten asiakasryhmille on yleensä kasaantunut riskitekijöitä digisyrjäytymiseen.
4. Yhdistykset voivat yhdessä asiakkaiden kanssa tuottaa palveluiden kehittäjille arvokasta käytettävyystietoa.
Edellä mainittujen seikkojen vuoksi henkilöstön henkilökohtaiseen digiosaamiseen kannattaa panostaa. He ovat avainasemassa asiakkaidensa digiosallisuuden edistämisessä. Sen lisäksi sote-yhdistykset tarvitsevat teknisesti ja sisällöllisesti saavutettavat verkkosivut. Pienillä yhdistyksillä ei yleensä ole mahdollisuuksia käyttää paljoa rahaa digitaalisen toimintakulttuurin kehittämiseen, minkä vuoksi ne ovat vaarassa jäädä digitaalisessa kehityksessä isompien toimijoiden jalkoihin.
Saavutettavuus ja digiosallisuus
Saavutettavuuden suunnittelussa auttaa ymmärrys digiosallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttöä haastaa monenlaiset asiat. Sote-yhdistyksiltä saamiemme tietojen mukaan eräs yleisimmistä on pelko digilaitteita ja -palveluja kohtaan. Aiemmat epäonnistumisen kokemukset voivat nostaa kynnystä kokeilla palveluja uudelleen. Kun lomakkeista ja teksteistä ei ota selvää eikä oikeaa nappia löydy, voi ihminen tuntea itsensä avuttomaksi. Tällöin käyttökynnys kohoaa ja avun pyytäminen voi tuntua häpeälliseltä. Myös esimerkiksi kielimuuri, toimintarajoitteet, vammat, taloudelliset vaikeudet ja lähipiirin tuen puute vaikeuttavat palveluiden ja laitteiden käyttöä.
Arviolta 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Digitalisoitumisen myötä jopa miljoona suomalaista on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan palveluiden piiristä. Pelkkä saavutettavuus ei siis riitä, vaan tarvitaan lisäksi monenlaista apua ja tukea digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytössä. Lisäksi on tärkeää huomioida digituen alueellinen tasa-arvo. Tukea tulee olla saatavilla jokaiselle asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kuitenkin monilla paikkakunnilla digitukea on tarjolla. Järjestäjinä ovat eritoten järjestöt, yhdistykset, kirjastot ja kunnat.
Nuorten keskuudessa sujuva digilaitteiden käyttäminen on yleistä. Nuorten digiosaaminen keskittyy kuitenkin lähinnä viihteen, pelien ja sosiaalisen median käyttöön. Nuorille voi tuottaa suuria vaikeuksia yhteiskunnan palveluiden käyttöön ottaminen verkossa. Verkkoasioinnista voi olla vaikeaa ottaa selvää, kun vasta on tullut omalle vastuulle hoitaa omia asioita. Kaikilla nuorten ja nuorten aikuisten parissa toimivilla aikuisilla onkin tärkeä rooli tukea nuorta oman asioinnin opettelussa.
Kohti yhdenvertaista digitaalista yhteiskuntaa
Yhteiskunnan digitalisoituminen vaatii meiltä kaikilta ponnisteluja, mutta se toisaalta myös tehostaa työskentelyä ja helpottaa elämäämme monin tavoin. Huolehditaan yhdessä siitä, että digitaalisen yhteiskunnan hyödyt ja palvelut ovat meidän kaikkien käytettävissä.
Savumerkeistä lisättyyn todellisuuteen -hanke tarjoaa sote-yhdistyksille maksutonta tukea ja koulutusta Uudellamaan lisäksi myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Kiinnostaako yhdistystäsi osallistua hankkeeseen? Lisätietoa saat sähköpostilla: tuire.silvennoinen@ymca.fi Tietoa aiheesta