Suomen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma on historiallinen merkkipaalu
Vuosikymmen vaikuttamistyötä
Kymmenen vuotta sitten heinäkuussa 2011, Suomen YK-liitto ja suomalaiset nuorisojärjestöt tekivät aloitteen nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta silloisen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin vieraillessa SuomiAreenassa. Nyt elokuussa 2021 Suomen – ja samalla maailman ensimmäinen – Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma on juuri julkaistu. Uuden ohjelman kynnyksellä katseet suuntautuvat nopeasti ohjelman toimeenpanoon. Tässä taitekohdassa on hyvä kerrata, mistä lähtökohdista ohjelma on rakennettu.
Aloitteen taustalla oli huoli nuorison hyvinvoinnista globaalisti. Jo tuolloin maailman väestöstä yli puolet oli alle 30-vuotiaita ja nuorten osuus on yhä jatkanut kasvamistaan. Aloite huomauttikin osuvasti, että kestävät yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät nuorten osallistamista. Tietä viitoitti myös vuonna 2000 hyväksytty Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma, joka on kiinnittänyt huomion valta-asemiin ja erityistarpeisiin rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä.
Joulukuussa 2015 YK:n turvallisuusneuvosto lopulta hyväksyi laatuaan ensimmäisen vain nuoria koskevan päätöslauselman. Alkuperäistä päätöslauselmaa 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus on täydennetty vuosina 2018 ja 2020 kahdella tuoreella päätöslauselmalla. Nämä yhdessä muodostavat Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan, joka tarjoaa ensimmäistä kertaa globaalit, yhteiset ja YK:n jäsenvaltioita sitovat raamit nuorten oikeuksille.
Pian YK:n päätöksen jälkeen Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi käynnisti avoimen 2250-verkoston toiminnan. Verkosto on vuosien aikana koonnut yhteen nuorisojärjestöjä kuten YMCA:n, YK-nuoret, Sadankomitean, Changemakerin ja Kölvi-toiminnan sekä muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja yksityishenkilöitä. Osana vaikuttamistyötään verkosto lähestyi poliitikkoja ja virkahenkilöitä. Yhdeksi merkittävistä vaikuttajista nousi tällöin ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana toiminut EU-komissaari Jutta Urpilainen, joka nosti nuoret korkealle omalla agendallaan. Keväällä 2018 silloinen ulkoministeri Timo Soini ilmoitti Suomen käynnistävän kansallisen toimintaohjelman valmistelun.
Päätöslauselma kehystää YMCA:n työtä
Pohdimme myös Suomen YMCA-liikkeessä, mitä 2250-agenda tarkoittaa meille. Osana maailman suurinta kansainvälistä nuorisojärjestöä koimme globaalin viitekehyksen omaksemme. Näimme päätöslauselman punaisena lankana, joka liittää yhteen niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla tapahtuvan työmme. Teimme kesällä 2018 aloitteen kansainväliseen yleiskokoukseemme, minkä myötä Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda nostettiin koko kansainvälisen järjestömme prioriteetteihin.
Kartoitimme paikallisyhdistyksiemme kanssa, miten päätöslauselman viisi pilaria toteutuvat toiminnassamme. Totesimme esimerkiksi, että Suomessa erilaiset johtajuuskoulutukset vahvistavat nuorten osallistumista päätöksentekoon, koulu- ja katusovittelu auttavat ratkomaan nuorten välisiä konflikteja, kohtaamispaikat tarjoavat nuorille turvallisia tiloja ja elämänhallinnan tukea, ja etsivä nuorisotyö ja työpajat tukevat kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään. Kehitysyhteistyöhankkeemme puolestaan vahvistavat rauhan edellytyksiä globaalisti tukemalla nuorten toimeentuloa ja vaikuttamistaitoja. Päätöslauselma on myös vahvistanut nuorten mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan keskusteluun ja ollut työkalu järjestömme vaikuttamistyössä. Siksi tuemme kaikkia kehitysyhteistyökumppaneitamme 2250-agendan edistämisessä sekä heidän toimiessaan paikallisessa kansalaisyhteiskunnassa että nuorten parissa. Luomme myös nuorille tilaisuuksia oppia toisiltaan. Pyrimme kannustamaan esimerkillä ja viestimme päätöslauselmasta ja sen soveltamisesta osana monia suomalaisia ja kansainvälisiä yhteistyöfoorumeita. Vuosien aikana olemme nostaneet agendan keskusteluihin myös monissa pienissä ja suurissa tapahtumissa. Teemat eivät ole 177-vuotiaalle järjestöllemme uusia, mutta päätöslauselma antaa niille näkyvyyttä ja lisäpontta.
Nuoret ja nuorisojärjestöt ohjelman valmistelijoina
Mitä sanovat nuoret itse? Vuosien 2018–2019 taitteessa Allianssi koordinoi yhteistyössä 2250-verkoston kanssa nuorten konsultaatioita eri puolilla Suomea sekä toteutti avoimen kyselyn verkossa. Viime vuoden aikana ulkoministeriö ja 2250-verkosto järjestivät yhdessä viisi työpajaa, jotka olivat teemoitettu päätöslauselman pilarien mukaan. Yksi 2250-verkoston painavimmista viesteistä on liittynyt intersektionaaliseen lähestymistapaan, joka onkin nostettu ohjelman läpileikkaavaksi teemaksi. Se kiinnittää huomion nuoren identiteettiin ja asemaan vaikuttaviin risteäviin ominaisuuksiin ja moniperustaiseen syrjintään. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko ja siksi myös erilaisia osallisuuden esteitä on tunnistettava. Ratkottavaa riittää Suomessakin, eikä ohjelmaa haluttu rajata vain ulkopolitiikkaan. 2250-verkosto on myös järjestelmällisesti korostanut tavoitteiden konkretisointia, mittareita ja selkeitä seuranta- ja rahoitusmekanismeja. Näihin kytkeytyy myös kysymys vastuunjaosta ja työn koordinoinnista. Lausuntojen myötä ohjelmaan kirjattiin seuranta- ja indikaattoriryhmät sekä 2250-agendaan liittyvän toiminnan huomiointi yleis- ja projektiavustuksissa. Myös kansalaisjärjestöt nostettiin ohjelman vastuutahoihin.
Lopputuloksen lisäksi myös valmisteluprosessi on ollut arvokas. On tärkeä kiinnittää huomiota siihen, ketkä prosessiin ovat osallistuneet, kuinka se on toteutettu ja mitä eväitä voimme saada toimeenpanoon. Tilaa ja vetovastuuta 2250-verkostolle annettiin kiitettävästi, mutta haasteita työlle asetti muun muassa resurssien vähäisyys, jonka vuoksi konsultaatioihin osallistunut joukko jäi toivottua kapeammaksi. Toimintaohjelman ollessa maailman ensimmäinen ei valmiita esimerkkejä ollut käytössä. Valmistelutyö oli tasapainoilua ministeriön koordinaation ja nuorisoalan ja nuorten toteutuksen välillä.
Silti erityisen hienoa oli nuorten ja järjestöjen pitkäaikainen sitoutuminen ja energinen osallistuminen eri vaiheisiin aina kyselyjen, työpajojen ja kokouksien valmistelusta ja vetämisestä lausuntoihin, viestintään ja vaikuttamistyöhön. Järjestöt kohdensivat henkilöresurssejaan ja moni nuori on osallistunut työhön vapaaehtoisena. Työpajoissa käydyt keskustelut ovat olleet oivaltavia ja rakentavia. Osallistujat tunnistivat keskusteluista puuttuvia ryhmiä ja pyrkivät aktiivisesti huomioimaan nuorten erilaisia todellisuuksia yhtä lailla Suomessa kuin konfliktimaissa. Ihmisoikeuksia korostettiin rauhan edellytyksenä. Ohjelmaa valmisteltiin kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti samalla toisia kannustaen. Nuoret laittoivat itsensä likoon ja odottavat nyt samaa muulta Suomelta.
Suomen – ja maailman – ensimmäinen 2250-toimintaohjelma on historiallinen merkkipaalu ja tärkeä etappi nuorten nostamisessa yhteiselle agendalle. Aktiivinen ja pitkäjänteinen osallistuminen tähän työhön on vienyt myös järjestöämme harppauksen eteenpäin. Haluamme kiittää kaikkia toimintaohjelmaan myötävaikuttaneita ja välitämme kutsun ulkoministeriön julkaisutilaisuuteen torstaina 26.8.2021 klo 14. Jo seuraavassa hetkessä käärimme kuitenkin hihat, jatkamme työtä nuorten hyvinvoinnin eteen ja rohkaisemme muitakin edistämään 2250-agendaa toiminnassaan.
Lisätietoja:
Milla Mäkinen, kansainvälisen työn asiantuntija
+358 40 867 1609, milla.makinen@ymca.fi
Martiina Woodson, viestintävastaava
+358 44 321 3543, martiina.woodson@ymca.fi