Salaado Qasim toivoo, että jokainen nuori nähtäisiin yksilönä
Salaado Qasim on ehdolla Suomen YMCA:n Liiton Nuorten rauhanpalkinnon saajaksi
Salaado on koulutuksen ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja, joka haluaa vaikuttaa siihen, että opinto-ohjauksessa tarjotaan nuorille enemmän tietoa erilaisista koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista.
23-vuotias Salaado opiskelee Helsingin yliopistossa alue- ja kulttuurintutkimusta ja työskentelee opintojen ohella tuntiopettajana. Hän huomasi omia korkeakouluopinnoja aloittaessaan, miten vähän etnisistä vähemmistöistä tulevia opiskelijoita näkyi yliopiston käytävillä. Salaado jäi pohtimaan, miksi ulkomaalaistaustaisille nuorille tarjotaan useammin ammatillista jatkokoulutusta kuin korkeakouluopintoja. Moni Salaadon kohtaama nuori on kertonut, kuinka kaipaisi enemmän tietoa erilaisista uramahdollisuuksista.
Salaado perusti vuonna 2019 yhdessä toisten korkeakouluopiskelijoiden kanssa Rauhan ja Hyvinvoinnin järjestön, jossa hän toimii puheenjohtajana. Oppilaitosten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän yhdistyksen rinnalle syntyi vuotta myöhemmin Mentoring for Future -niminen hanke, jossa eri etnisistä taustoista tulevat opiskelijat vierailevat kouluissa kertomassa omista yliopisto- ja ammattikorkeakouluvalinnoistaan. Hanketta toteutetaan yhteistyössä koulujen opinnonohjaajien kanssa.
Vähemmistötaustainen nuori joutuu opinto- ja urapolullaan ylittämään paljon enemmän kuin korkeakoulun pääsykokeiden pisterajan. Nuori saattaa kohdata tiedostamattomia ennakkoluuloja monessa elämän taitekohdassa. Salaado toivookin, että perusopetuksessa ja erityisesti toisella asteella osattaisiin kohdata jokainen nuori yksilönä eikä yhteisönsä edustajana. Useat tutkimustulokset osoittavat saman ilmiön. Myös Helsingin kaupungin vuoden 2018 tilastoartikkelista käy selville, että vieraskieliset helsinkiläisnuoret ovat aliedustettuina korkea-asteen koulutuksessa. Työelämässä ulkomaalaistaustaiset toimivat asiantuntijoina selvästi muita helsinkiläisiä harvemmin. Heidän osuutensa korostuu sen sijaan hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa kuten siivouspalveluissa ja kiinteistöjen huollossa sekä ravitsemus- ja majoitus- ja rakennusalalla. On selvää, että aidosti tasa-arvoiseen, yhdenvertaiseen ja monimuotoiseen koulutukseen ja työelämään on vielä paljon matkaa.
Vuonna 2015 voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että etnisestä tai sosiaalisesta taustasta riippumatta kaikille on turvattava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Lainsäädännön ja instituutioiden tehtävänä on eriarvoistavien rakenteiden purkaminen. Yhdenvertaisuutta ajavien tahojen kuuluu lisäksi toimia suunnannäyttäjänä tekemällä tutuksi syrjintään puuttuvia lakeja ja julkaisemalla aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja oppaita.
Kansallisten politiikkatoimien rinnalle kaivataan kuitenkin myös konkreettisia ehdotuksia siinä, miten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta voitaisiin parhaiten edistää nuorten opintopolulla. Inklusiivisen koulutuksen toteutumista vahvistavat ainakin esikuvat ja samaistuttavat roolimallit. Salaadon kaltaisilla mentoreilla ja rinnalla kulkijoilla on valtavasti merkitystä, sillä suunnitelmia ennen tulevat haaveet. Heillä voi olla korvaamattoman tärkeä vaikutus nuoren tulevaisuuden valintoihin tarjotessaan tietoa, näyttäessään tietä ja luodessaan uskoa siihen, että omien unelmien seuraaminen on mahdollista taustasta riippumatta.
Salaadon omistautuminen yhdenvertaisuuden edistämiselle ei ole jäänyt huomaamatta. Hän on saanut Kunnallisalan kehittämissäätiön arjen turvaaja -kunniamaininnan, Vantaan kaupungin Kulttuuriseppä- tunnustuksen ponnisteluistaan monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden hyväksi ja voittanut yhdessä sisarensa kanssa Parempi Vantaa -kilpailun. Lisäksi hän on ollut Schwarzkopf Foundationin Young European of the Year -palkinnon viiden parhaan joukossa. Nuorten rauhanpalkinnon saajaksi Salaado on ehdolla toista kertaa.
Salaadolle rauhantyö lähtee sekä rakenteista että ruohonjuuritason kohtaamisista. Nuorten mentorointi on konkreettinen keino edistää osallisuutta, mahdollistaa nuorten vertaisverkostoja ja tehdä vaikuttamistyötä. Rauha tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa kaikille on tilaa, hän tiivistää.