Nuorisoala on vaikuttava rauhankasvattaja
Kestävän tulevaisuuden ja rauhan edistämiseen tarvitaan jokaista. Järjestimme NUORI24-tapahtumassa paneelikeskustelun, jossa pohdittiin miten voimme rakentaa reilumpaa maailmaa yhdessä nuorten ja toisten järjestöjen kanssa.
16.5.2024
Nuoret tietävät, että rauhan rakentaminen ja esimerkiksi yhdenvertaisuus ovat asioita, joita ei saada aikaan ilman maailmanlaajuista yhteistyötä tai ilman Suomen osallistumista.
Nuorisobarometrin 2021 mukaan 85–94 % vastaajista pitivät hyvin tärkeänä tai melko tärkeänä että Suomi toimii kansainvälisesti mm. rauhan rakentamisen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, laadukkaan koulutuksen ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta.
Nuoret haluavat rakentaa rauhaa
YMCA Peacemakers -toiminnassa nuorilla on mahdollisuus keskustella sekä oppia tietoja ja taitoja näiden asioiden edistämiseksi.
”Tuemme nuoria reilumman maailman rakentamiseen YMCA Peacemakers -toiminnassa. Tapaamme nuorten kanssa viikoittain Tampereen YMCA:lla, keskustelemme ja pelaamme pelejä. Nuoret eivät ole osallistuessaan tietoisia, että nyt minua ’globaalikasvatetaan’, vaan pyrimme etsimään positiivisen kautta, miten voi toimia toisin, miten voi arjessa muuttaa omia tai ympärillä olevien ihmisten toimintatapoja”, kertoo puheenvuorossaan Sina Heidari, YMCA Peacemakers -ohjaaja, YMCA Tampereelta.
Milloin kasvatus on globaalikasvatusta?
Milloin voimme sanoa, että kasvatustyö todella on globaalikasvatusta? Kattokäsitteenä globaalikasvatus on reilumman maailman rakentamisen tietojen ja taitojen opettelua.
”Kun lähdemme muuttamaan toimintakulttuuria, tahtotila pitää löytyä johdosta, joka mahdollistaa esimerkiksi koulutuksia ja työaikaresursseja. Globaalikasvatukselle kannattaa valita vastuuhenkilö, joka edistää toimintaa. Kun globaalikasvatus alkaa näkymään toimintasuunnitelmissa, vuosiraporteissa voidaan sanoa, että toimintamalli on juurtunut toimintaan”, kertoo Heidi Kotila, yhdistyskoordinaattori, YMCA Tampereelta.
Globaalikasvatus on osa YK:n Agenda 2030 tavoitteita
YK:n Agenda 2030 on kestävän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteessa 4.7 läpileikkaavia arvoja ja periaatteita ovat mm. ihmisoikeudet, aktiivinen kansalaisuus, ympäristöasiat ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jotka ovat osana myös globaalikasvatuksessa. Suomessa asiaa edistetään esimerkiksi nuorisolain turvin.
”Globaalikasvatusta ei sanana käytetä ministeriössä vaan puhumme kestävästä kehityksestä ja nuorisotyö on sosiaalisen kestävän kehityksen ytimessä. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tavoitteen lähtökohtina ovat mm. kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, ympäristön ja elämän kunnioittaminen”, kertoo puheenvuorossaan Henni Axelin, nuorisotyön ja -politiikan johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Mistä järjestöt voivat saada tukea?
Aikuisilla, niin järjestöissä, yrityksissä, julkisella sektorilla kuin päätöksenteossa toimivilla, on velvollisuus kuulla nuoria, antaa heille avaimet vaikuttamiseen, ja tehdä tänä päivänä politikkaa ja kehitysyhteisyhteistyötä, mikä mahdollistaa reilun ja rauhanomaisen elämän tuleville sukupolville. Mistä järjestöt sitten voivat saada tukea?
”Opetushallituksen Suomessa koordinoimat EU:n nuoriso-ohjelmat Erasmus+ ja Euroopan Solidaarisuusjoukot tarjoavat työkaluja nuorisoalan ja nuorilähtöisen reilun maailman rakentamisen rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea esimerkiksi nuorten omille solidaarisuushankkeille, jotka ovat heidän itsensä kehittämiä, paikalliseen toimintaan tähtääviä kokonaisuuksia. Tarjolla on paljon muutakin, ja organisaatioiden työn kansainvälisen kehittämisen mahdollistavat työntekijöiden koulutukset ja liikkuvuudet sekä pidempikestoiset kansainväliset kehittämishankkeet. Myös vapaaehtoistyön erilaiset mahdollisuudet kannattaa muistaa. Järjestöjen kannattaa ehdottomasti hakea avustuksia ja toimeenpanna globaalikasvatuksen kannalta keskeisiä teemoja”, suosittelee Mari Ahonen-Walker, yksikön päällikkö, Opetushallituksesta.
Nuoren kohtaaminen on tärkeintä
”Globaalikasvatus sisältää monta osa-aluetta ja resurssit saattavat olla rajalliset. Isoin oivallus on ollut, että tehdään mieluummin vähän hyvällä fiiliksellä kuin todella paljon huonolla fiiliksellä. Toisin sanoen, tiimin kanssa kannattaa rajata yhdessä, mistä aloitetaan ja mitä tehdään, eikä edes yritetä tehdä kaikkea kerralla”, vinkkaa Heidi Kotila.
”Toivon että, nuoret saisivat enemmän kunnioitusta ja nuoria todella kuunneltaisiin. Toiminnassa käydyt keskusteluaiheet voivat olla rankkoja, jolloin niiden käsittelyyn kannattaa antaa aikaa, myös leikkimieliset pelit voivat helpottaa vaikeiden aiheiden lähestymistä.” suosittelee Sina Heidari.
”Jos työpöytä on täynnä, voi olla vaikeaa sisäistää mitään uutta. Tällaisissa tilanteissa voi hyvin antaa luvan itselleen keskittyä siihen perusnuorisotyöhön ja kuunnella ja kohdata nuori ajan kanssa”, muistuttaa Henni Axelin.
Ota yhteyttä
Milla Nummenmaa
Kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö
040 867 1609
milla.nummenmaa@ymca.fi
