Nuorena rauhanrakentajana muuttuvassa maailmassa

 

Camilla Ojala
22.8.2024

 

Camilla Ojala palkittiin Nuorten rauhanpalkinnolla vuonna 2022. Camilla pohtii blogikirjoituksessaan kulunutta aikaa, nuorten näköaloja ja heidän osallistamisensa tärkeyttä myös konfliktien keskellä. 

 

Nuorten rauhanpalkinnon saaminen on edelleen yksi elämäni suurimmista tunnustuksista. Se avasi omatkin silmäni oman ja mahtavien kollegoideni tekemän työn merkitykselle ja kannusti viemään sitä eteenpäin. Paljon onkin sen jälkeen tapahtunut, ja voin ylpeänä sanoa, että olemme nostaneet Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan uudelle tasolle.

 

Maailma murroksessa

Miettiessäni vuoden 2022 alkua, aikaa, jolloin palkinnon sain, tuntuu kuin siitä olisi vain hetki. Samalla maailma ympärillämme tuntuu muuttuneen aivan toiseksi. Silloin aloimme vasta vähitellen käsittämään koronapandemian pitkäaikaisempia vaikutuksia esimerkiksi nuorten hyvinvoinnille. Sen jälkeen olemme nähneet suuria geopoliittisia muutoksia ja niihin liittyen valtavaa inhimillistä kärsimystä erityisesti Ukrainassa ja Gazassa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä selkeämmin kuin koskaan, polarisaatio repii yhteiskuntia kahtia ja demokratiaa haastetaan jopa meillä Suomessa. Kaikkinensa maailma on muutamassa vuodessa muuttunut paljon pelottavammaksi paikaksi elää.

 

Ei rauhaa ilman nuoria

Tätä taustaa vasten mietin, millaista on olla esimerkiksi alle 20-vuotias nuori ja kasvaa näiden globaalien kriisien keskellä. Olen todella huolissani siitä, miten säilytämme nuorten uskon tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan, sillä meillä ei ole yhteiskuntana varaa tätä menettää. Käytämme nuoret, rauha ja turvallisuus -työssämme paljon toteamusta “ei rauhaa ilman nuoria,” – ja tämä on ylitsepääsemätön totuus. Tarvitsemme nuorten panostusta yhteiskuntaan, mutta myös heidän osaamistaan ja oman kontekstinsa tuntemusta. Nuoret kyllä näkevät ja tunnistavat erityisen hyvin niitä haasteita, joita rauha ja turvallisuus kohtaavat, on kyseessä sitten esimerkiksi polarisoituminen, vihapuhe, syrjäytyminen tai pahoinvointi. Samoin heillä on kyky innovoida uusia ratkaisuja näiden haasteiden selättämiseksi, joita muut ikäpolvet eivät omalla osaamisellaan tavoita.

 

Nuorten osallistumismahdollisuudet rakentavat näkymiä huomiseen

Mistä sitä toivoa nuorille sitten saataisiin, minulta usein kysytään. Toivo nousee usein kokemuksesta siitä, että voi vaikuttaa tulevaan ja itselle tärkeisiin asioihin – siksi nuorten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tähän on herätty vahvasti ympäri maailmaa erityisesti maissa, joissa alle 30-vuotiaat ovat jo suurin väestöryhmä. Siellä nähdään aivan käytännössä, kuinka nuorten osallistuminen päätöksentekoon on elinehto, ja soisin, että tähän todellisuuteen herättäisiin vahvemmin myös meillä. Nuoret ovat aliedustettuina päätöksentekoelimissämme: esimerkiksi nykyisessä Euroopan parlamentissa on yhtä monta Martin-nimistä MEP:iä kuin alle 30-vuotiaita MEP:ejä ja meilläkin nuoria kansanedustajia on vain 3,5 %. Tilannetta on syytä pikimmiten korjata ja samalla huolehtia myös muista tavoista osallistaa nuoria päätöksentekoon. Näin valetaan uskoa nuorten kykyyn vaikuttaa tulevaisuuteensa.

 

Rauha on yksi tärkeimmistä asioista nuorille

Itselleni toivoa luovat ennen kaikkea nuoret itse. Kun pikkuhiljaa siirryn itse nuoruudesta eteenpäin ja katson seuraavaa nuorten sukupolvea, joka ottaa työstä koppia, olen sanattoman ylpeä. Meillä on iso joukko upeita ja osaavia nuoria, jotka haluavat rakentaa rauhaa ja parempaa maailmaa. Tätä tapahtuu niin järjestökentällä, kuin aivan jokapäiväisessäkin elämässä: uusin nuorisobarometri kertoo rauhan olevan tärkeimpiä asioita nuorille. Tähän joukkoon lukeutuvat varmasti myös kaikki tämän vuoden nuorten rauhanpalkinnon ehdokkaat ja odotan erityisellä innolla, että pääsen tutustumaan heihin ja heidän tekemäänsä työhön!

Annetaan siis nuorille mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan sekä rauhaa meille kaikille.