Kansainvälinen siirtolaisuuspäivä muistuttaa sekä siirtolaisista yhteiskuntien rakentajina että heidän hauraasta asemastaan
18.12.2023
Kaisa Strömberg
Tänään 18.12. juhlistetaan Kansainvälistä siirtolaisuuspäivää. Päivän tarkoituksena on tunnistaa siirtolaisten tärkeä panos yhteiskuntien toiminnassa ja samalla tuoda esiin siirtolaisten kohtaamia haasteita.
Siirtolaisuuden syntyyn vaikuttavat moninaiset alueelliset ja globaalit tekijät
Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi ilmiö, sillä ihmiskunnan alkuajoista saakka yhteisöt ovat siirtyneet alueilta toisille esimerkiksi ravinnon perässä, ilmaston muuttuessa tai konfliktien seurauksena. Vaikka siirtolaisuudesta puhutaan tänä päivänä paljon, on hyvä muistaa, että koko maailman väestöstä suurin osa kuitenkin asuu syntymämaassaan. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan vuonna 2020 koko maailman väestöstä 3,6 % oli siirtolaisia.
Ihmiset voivat muuttaa maan sisällä tai sen ulkopuolelle muun muassa opintojen, työn tai perheen vuoksi. Toisaalta ihmisiä liikuttavat myös pakottavat ja traumaattiset tapahtumat. Muutaman viime vuoden aikana merkittäviä ihmisten liikkuvuuteen vaikuttavia pakottavia ilmiöitä ovat olleet konfliktit, vakava taloudellinen ja poliittinen epävakaus sekä ilmastoon ja sääilmiöihin liittyvät katastrofit (IOM 2021).
On tärkeää tunnistaa, että siirtolaisvirtojen syntymiseen vaikuttavat erilaiset taloudelliset, maantieteelliset ja väestörakenteeseen liittyvät seikat. Tämän vuoksi siirtolaisvirrat eivät jakaudu tasaisesti maailman eri osiin, vaan tietyille alueille muodostuu niin sanottuja muuttoväyliä (migration corridors) (IOM 2021). Yksi merkittävä väylä on muodostunut Länsi-Afrikasta Euroopan suuntaan joko Kanarian saarten kautta tai Sahelin alueen läpi Libyan kautta.
Gambia on yksi siirtolaisuuden lähtömaa
Gambia on yksi Länsi-Afrikan maista, joissa niin sanottu sääntöjen vastainen siirtolaisuus (irregular migration) on muodostunut merkittäväksi haasteeksi yhteiskunnalle. Taloudelliset vaikeudet, heikot koulutusmahdollisuudet ja näköalattomuus ajavat monen nuoren vaaralliselle matkalle Sahelin alueen läpi Libyaan ja edelleen Eurooppaan. Niin sanottuja laittomia väyliä käyttävät siirtolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heillä ei ole esimerkiksi pääsyä terveydenhoitoon tai muihin tärkeisiin palveluihin. Moni matkalle lähtenyt kokee hyväksikäyttöä, väkivaltaa ja jopa menehtyy. Matkalle lähteneistä iso osa myös palaa lopulta lähtömaahansa.
Osana Suomen NMKY:n Liiton kehitysyhteistyöohjelmaa kumppanimme Gambian YMCA ehkäisee sääntöjen vastaista siirtolaisuutta ja tukee palanneita siirtolaisia sopeutumisessa takaisin yhteiskuntaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja vaikuttamistyön keinoin. Laittoman siirtolaisuuden ehkäisemisessä on tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia koulutukseen, toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Vaikuttamistyön avulla lisätään nuorten tietoisuutta sääntöjen vastaisen siirtolaisuuden todellisista vaaroista ja sitä kautta puretaan harhakäsityksiä Euroopan vihreämmistä laitumista.
Gambialaisen Jerreh Chamin tarina kertoo sekä resilienssistä että nuorten tukemisen tärkeydestä
Jerreh Cham on 28-vuotias Gambiaan takaisin palannut siirtolainen, jonka tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka nuori voi muuttaa elämänsä, kun hänellä on mahdollisuus saada koulutusta, tietoa ja tukea. Vuonna 2016 Cham lähti vaaralliselle matkalle Senegalin, Malin, Burkina Fason ja Nigerin kautta päästäkseen Libyaan, josta hän yritti Välimeren ylitystä Eurooppaan. Matka oli Jerrehin mukaan koko elämän mullistava ja täynnä sekä traumaattisia että uskomattomia kokemuksia.
–Pystyisikö perheeni vielä maksamaan koulunmaksuni? Se oli taakka, joka häiritsi minua paljon, muistelee Cham silloisia tuntojaan.
Lähdön taustalla vaikutti yhtäältä velvollisuudentunto koulumaksuja suorittanutta perhettä kohtaan ja toisaalta huoli mahdollisuudesta jatkaa opintoja. Perheellä ei ollut enää varaa maksaa opinnoista syntyviä kuluja ja Cham pelkäsi menettävänsä mahdollisuutensa kouluttautua. Cham vietti vuoden matkallaan vaikeuksien yli ponnistellen kannustimenaan yhä kaukaisempana näyttäytyvä unelma paremmasta elämästä Euroopassa. Koettuaan hyväksikäyttöä, riistoa, kaksi epäonnistunutta Välimeren ylitystä ja vietettyään kuukausia Libyan vankiloissa Chamille tarjoutui mahdollisuus palata takaisin IOM:n tuella.
Motivaatio tulla itsenäiseksi ja riippumattomaksi ajoi Chamin matkalle kohti Eurooppaa, ja sama motivaatio ajoi häntä myös muuttamaan elämänsä koulutuksen avulla ja toimimaan roolimallina muille gambialaisille nuorille. Palattuaan Cham jakoi omia kokemuksiaan siirtolaisuudesta ja panosti koulutukseensa.
Nykyään Jerreh Cham opiskelee yliopistossa liiketaloutta ja maksaa itse lukukausimaksunsa. Hän pyörittää omaa yritystä, työskentelee kouluttajana Gambian YMCA:lla ja toimii puhujana jakaakseen tietojaan muiden nuorten auttamiseksi.
Siirtolaisia täytyy suojella ja siirtolaisuuden taustalla oleviin syihin puuttua
Ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen ja turvallisten laillisten väylien puuttuminen ovat johtaneet siihen, että yhä useampi valitsee vaarallisen ja sääntöjen vastaisen reitin. Hauraissa maissa elävällä väestöillä on huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia lailliseen siirtolaisuuteen vauraiden maiden väestöön verrattuna. Laillisten väylien puuttuminen altistaa siirtolaiset hyväksikäytölle, salakuljetukselle ja ihmiskaupalle.
Siirtolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja siksi heitä tulee suojella väkivallalta, hyväksikäytöltä ja salakuljetukselta. Turvallisen siirtolaisuuden takaaminen edistää myös rauhaa.
Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen elinympäristöön, terveyteen, koulutukseen ja työhön, myös siirtolaisilla. Kukaan ei jätä kotiaan ja lähde hengenvaaralliselle matkalle, elleivät ympäröivät olosuhteet pakota siihen.
Ota yhteyttä
Kaisa Strömberg
Kansainvälisen työn ja vapaaehtoistoiminnan suunnittelija
kaisa.stromberg@ymca.fi
+358 41 544 8292
Suomen YMCA:n Liitto tekee työtä nuorten hyvinvoinnin, vaikuttamismahdollisuuksien, kestävän tulevaisuuden ja rauhan edistämiseksi. Tarjoamme nuorille kansainvälisiä mahdollisuuksia ja toteutamme kehitysyhteistyöohjelmaa YMCA-kumppaneiden kanssa. Jäsenyhdistyksemme 30 paikkakunnalla tekevät lapsi- ja nuorisotyötä ja tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa.
Olemme sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon toimija sekä osa maailman suurinta nuorisojärjestöä Suomessa vuodesta 1889 alkaen.