Ruotsalainen Fryshuset ja Järva i samverkan näyttävät tietä nuorten kohtaamisessa
6.2.2024
Martiina Woodson
Nuorten jengiytymisen ilmiö puhuttaa yhteiskuntaa länsinaapurissamme. Ruotsalaiset kansalaisjärjestöt ovat lähteneet etsimään ratkaisuja paikallisten yhteisöjen voimin ja nuoria kuunnellen.
Suomen YMCA:n Liitto kutsui marras–joulukuun taitteessa 2023 paikallisyhdistysten työntekijöitä mukaan vierailulle ruotsalaiseen nuorisotyön edelläkävijään Fryshusetiin. Matkan tavoitteena oli tutustua Fryshusetin nuorisotyön malliin ja sen yhteistyöverkoston löytämiin ratkaisuihin nuorten jengiytymisen kehityksessä. Vierailulla kuultiin Fryshusetin Tukholman Hammarbyssä sijaitsevan nuorisotalon toiminnoista ja matkustettiin Rinkebyn kaupunginosaan Tukholman laidalle tutustumaan Järva i samverkan -verkostoon.
Nuorten jengiytyminen vakava yhteiskunnallinen ongelma Ruotsissa
Ruotsista on kantautunut viimeisen vuosikymmenen aikana yhä enemmän jengirikollisuutta käsitteleviä uutisia. Ilmiön katsotaan päässeen valloille erityisesti vuoden 2015 ampumavälikohtausten jälkimainingeissa. Rinkeby tunnetaan erityisesti kahden jengin, Dödspatrullenin ja Shottasin välisistä väkivaltaisista yhteenotoista.
Ilmiö koettiin pitkään Tukholman, Göteborgin ja Malmön kaltaisten suurten kaupunkien ja niiden eriytymisestä kärsivien asuinalueiden ongelmaksi, mutta jengien toiminta on nykyisin levittäytynyt myös pienempiin kaupunkeihin, ja ampumavälikohtauksia on sattunut jo kaupunkien keskustoissa. Nuorten rikollisjengit pyörittävät laajasti huumekauppaa ja ovat syyllistyneet myös aseellisiin ryöstöihin.
Ilmiöön liittyvistä piirteistä tuorein on yhä nuorempien rekrytointi mukaan väkivallantekoihin. Jengien asioille joutuivat ennen 18–22-vuotiaat nuoret, mutta ruotsalaisen oikeusjärjestelmän kovennettua yli 16-vuotiaiden tuomioita jengit siirtyivät käyttämään tehtävissä alaikäisiä. Nyt nuorimmat rikoksentekijät ovat vain 12–15-vuotiaita. Jengeihin on aiemmin ajautunut nuoria erityisesti perheistä, jotka ovat olleet muihin verrattuna sosioekonomisesti heikommassa asemassa muun muassa vanhempien työttömyyden, vähäisen koulutustason tai esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että ryhmiin on lähtenyt mukaan myös hyvin toimeentulevien ruotsalaisperheiden lapsia.
Jengien vaikutuspiiriin on katsottu kuuluvan yhteensä 30 000 ihmistä, joista yli 1200 on alaikäistä lasta ja nuorta. Vakavaan tilanteeseen on ehdotettu sekä rikosoikeudellisilla että ennalta ehkäiseviä keinoja. Jälkimmäisen toteutuksessa kansalaisjärjestöillä on keskeinen tehtävä.
Fryshuset vaikuttaa kokonaisvaltaisella tavallaan kohdata nuoria
Aiemmin kylmävarastona palvelleen rakennuksen tiloihin Tukholman Hammarbyssä on noussut Pohjoismaiden suurin nuorisokeskus Fryshuset. Rakennuskompleksi on konkreettinen esimerkki kansalaisjärjestön kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta nuorisotyöhön. Fryshuset tuottaa harrastustoimintoja ja tarjoaa nuorille samalla mahdollisuuden luovia aineita painottaviin peruskoulu- ja lukio-opintoihin. Toisen asteen opinto-ohjelmasta löytyy kursseja koripallosta skeittaukseen. Nuorten naisten toimijuutta vahvistetaan muun muassa musiikintekijöinä biisinteko- ja studiotekniikan työpajoissa.
Fryshusetin tavoitteena on tukea erityisesti niitä nuoria, joilla on haasteita elämässään ja ikätovereitaan korkeampi riski syrjäytyä. Lukion oppilaaksioton kriteereissä vaikuttaa vain osin aiempi menestyminen opinnoissa. Oppilaitokseen pääsemisessä huomioidaan erityisesti nuoren motivaatio kehittyä oppilaana ja tämän kiinnostus harrastustarjontaan sekä nuoren elämäntilanne ja yksilöllisen tuen tarve. Fryshusetissa työskentelevillä opettajilla ja oppilashuollolla on laaja-alaista osaamista nuoria koskettavista haasteista ja kouluopetuksen rinnalla kulkee kohtaava nuorisotyö.
Nuorten parissa työskentelevät haluavat mahdollisimman nopeasti tunnistaa ne hauraassa asemassa olevat lapset, jotka ovat alttiita jengien vaikutukselle tai ovat jo ajautuneet mukaan niiden toimintaan. Jengien vaikutuspiiri tarkoittaa lapsille ja nuorille tuhoisaa ympäristöä ja pahimmillaan kasvua rikolliseen identiteettiin, josta irrottautuminen on hyvin vaikeaa. Tilanteen vakavuudesta kertoo myös nuorten parissa toimivien aikuisten käyttämä tervehtimistapa, jota Raisa Lång Velazco, Fryshusetin kansainvälisten ohjelmien päällikkö, avaa vierailijoille. Nuorille osoitetaan välittämistä ja kiintymystä halaamalla heitä, mutta samalla kohtaamisissa selviää, käyttääkö lapsi tai nuori luotiliiviä, joka on yksi konkrettisimmista merkeistä jengeihin kuulumisesta.
Fryshusetilla on Ruotsissa yli 20 fyysistä ja digitaalista kohtaamispaikkaa ja yhteistä toimintaa eri verkostojen, toimeksiantojen ja sopimusten kautta monien kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa. Järjestöllä on yhteistyöhankkeita Pohjoismaiden lisäksi Euroopassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Järva i samverkan kokoaa asuinalueen toimijat yhteen
Järva i samverkan, tai lyhyemmin JIS, on tukholmalaisen Järvan alueen ja sen 17 toimijan yhdistys. Sen vuonna 2020 käynnistynyt toiminta sai alkunsa Järvan yhteiskunnallisista ongelmista ja tarpeesta edistää kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä alueella. Järvaan kuuluu muun muassa Rinkebyn, Kistan, Tenstan ja Husbyn kaupunginosat. Järvan alueella asuu 60 000 – 70 000 ihmistä ja heistä noin 90 % on taustaltaan etnisistä vähemmistöistä. Yhdistyksen tavoitteena on ollut löytää kestäviä ratkaisuja vastaamaan järvalaisten nuorten ja perheiden haasteisiin ja edistää pysyvää muutosta yhteisöjen hyvinvoinnissa.
– Järva i samverkanin verkosto pyrkii hyödyntämään sen toimijoiden osaamista ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa myös voidakseen ennakoida yhteiskunnallisia muutoksia alueella, kertoo Georgia A-Theorin, Järva i samverkanin toiminnanjohtaja.
Yhdistyksen työntekijöistä vähintään 85 % on itse järvalaisia. Etsittäessä ratkaisuja alueen ongelmiin toimijat pitävät tärkeänä kaupunginosien tarpeiden tuntemista, joka voi syntyä vain aidosta kosketuspinnasta yhteisöön. JIS:in toimintafilosofiaan vaikuttaa kokemus siitä, ettei ulkopuolelta puuttuminen ja lyhytaikaisten ja ulkokohtaisten hankkeiden läpivieminen voi tuoda pysyvää ratkaisua ongelmiin.
Järva i samverkanin toiminnassa ovat mukana muun muassa Pelastakaa Lapset, Husbyn alueen Fryshuset, KFUM:in Brummanin paikallisyhdistys Global Village, Rinkeby Folkets Hus, Norra Järvan partiolaiset, Läxhjälpen ja paikallinen urheilujoukkue Shanta IF. Yhdistyksen taustalla toimii yksi suurimmista ruotsalaisista säätiöistä, Gålö Stiftelsen, joka jakaa apurahoja lasten ja nuorten parissa toimiville järjestöille.
Isien yhteistyöllä muutetaan sukupolven kokemusta
Pappagruppen on yksi esimerkki Järva i samverkanin toteuttamasta kohtaavasta työstä. Viikoittain tapaavan ryhmän parikymmentä isää ovat kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttajia ja iältään 25–35-vuotiaita. Leimallista ryhmän miehille on ulkopuolisuuden kokemukset ruotsalaisessa yhteiskunnassa sekä vanhemmuuden mallien puuttuminen. Pappagruppenia vetävä projektipäällikkö Nedal Shelash kertoo ryhmän kokoavan isät heidän taustoistaan riippumatta saman päämäärän ympärille.
– Tärkein esittämämme kysymys on, haluammeko asua tällä alueella – ja jos haluamme, miten voimme muuttaa sitä. On meidän tehtävänämme luoda oma kylämme. Kukaan muu ei voi ottaa siitä vastuuta puolestamme.
Shelash uskoo järvalaisen yhteisön voimaan. Alueen tulevaisuutta ei voi rakentaa vain järjestöjen työllä vaan siihen vaaditaan alueen asukkaiden aitoa sitoutumista muutokseen. Shelash haluaa muistuttaa, että vain hyvin pieni ryhmä Järvan ja otsikoihin erityisesti nousseen Rinkebyn asukkaista on rikollisia. Valtaosa lähiön asukkaista on tavallisia ihmisiä, jotka tuntevat kotikulmansa myös sen myönteisistä piirteistä. Muiden paikallisten lailla Shelash toivoo, ettei Rinkebystä ja Järvasta kerrottaisi aina vain alueen ongelmien kautta:
– Älkää kiusatko nuoriamme ja leimatko koko yhteisöä. Kirjoittakaa myös lapsistamme, jotka pärjäävät hyvin. Meidän on yhdessä voitava muuttaa tätä narratiivia.
Isätoiminnan yhtenä tavoitteena on luottamuksen rakentaminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmä on tavannut pelastuslaitoksen ja ensihoidon työntekijöitä ja yhdessä lasten kanssa harjoitellut muun muassa sairauskohtauksen saaneen elvytystä. Seuraavana vuorossa on poliisiin tutustuminen. Lapsille halutaan tarjota isien negatiivisten kokemusten sijaan turvallinen ja positiivinen ensivaikutelma viranomaisista.
Pappagruppenin vaikutusta kohderyhmiin on selvitetty vuosittain toteutettavalla laadullisella tutkimuksella. Kyselyn tulokset ovat osoittaneet isien suhteen syventyneen lapsiinsa, heidän itsetuntonsa kohentuneen ja heidän luottamuksensa virkamiehiin vahvistuneen. Isät ovat kokeneet, että siinä missä he eivät ole saaneet ääntään kuuluviin muilla foorumeilla, he ovat löytäneet ryhmästä paikkansa vaikuttaa. Isät ovat olleet aktiivisia myös tapaamisten ulkopuolella vertaisryhmässään.
Ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole tavoittanut kaikkia
Nuorten jengiytymisen näyttäydyttyä jo vuosikymmenen ajan Ruotsissa on alettu ymmärtämään, että ilmiö paitsi vaikuttaa koko ruotsalaiseen yhteiskuntaan myös heijastelee sitä. Jengiytyminen on niin monitahoinen ilmiö, ettei sen kohdalla voida puhua vain yksittäisistä taustatekijöistä, mutta yhdeksi kehityskulkuun vaikuttavaksi syyksi on tunnistettu se, että Ruotsiin on päässyt syntymään erillistyneitä ja hauraita alueita. 1960- ja 70-luvuilla kaupunkien reunamille nousseet lähiöt rakennettiin osana aikakauden kunnianhimoista Miljonprogrammet -asunto-ohjelmaa, mutta niihin tehdyt sosioekonomiset panostukset ovat olleet väestön kasvaessa ja moninaistuessa riittämättömiä. Asuintalot ovat päässeet ränsistymään, alueiden kouluja ei ole tuettu riittävästi, lasten ja nuorten harrastustoiminnoille ei ole osoitettu tiloja, ja postin, terveysaseman ja kirjaston kaltaiset palvelut ovat kadonneet alueilta yksi toisensa jälkeen. Alueiden oppilaista monilla saattaa olla oppimisvaikeuksia ja koulupudokkuutta, mutta tukitoimet eivät ole tavoittaneet heitä. Nuoret kärsivät syvästä näköalattomuudesta ja yksinäisyydestä ja moni kantaa kokemusta siitä, ettei kuulu ikäistensä ruotsalaisten joukkoon.
Nuoret mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun
Alueellisten kuilujen ja epätasa-arvon lisäksi ruotsalaisessa yhteiskunnassa on alettu tunnistamaan, ettei julkisessa keskustelussa ole kuulunut eri taustoista tulevien ruotsalaisten äänet ja toiveet eikä heidän toimijuuttaan ole tuettu.
Fryshusetin ja Järva i samverkanin työssä sen sijaan nuorten ruotsalaisten valtautumista tuetaan monin tavoin ja nuorten nähdään konfliktien ratkaisussa keskeisessä roolissa. Fryshuset järjestää nuorille koulutuksia, joissa opetetaan Dialogue for Peaceful Change -sovittelu- ja konfliktinratkaisumenetelmää. Alun perin Pohjois-Irlannissa kehitetty metodi lisää nuorten ymmärrystä siitä, miten yhteenotot rakentuvat ja miten he itse toimivat konflikteissa. Tavoitteena on sekä tarjota nuorille välineitä hallita konfliktilanteita, joissa he ovat osallisina, että auttaa heitä ehkäisemään niiden syntymistä muun muassa sovittelevan vuorovaikutuksen keinoin. Nuoret harjoittelevat sovittelumenetelmän käyttöä tilanteissa, joissa simuloidaan todellisiin tapahtumiin perustuvia tapahtumaketjuja. Mukaan tilaisuuksiin kutsutaan poliisin, kunnan ja sosiaalitoimen edustajia. Koulutuksen käytyään nuorista tulee rauhanlähettiläitä, Fredsambassadörerna, ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan yhteisöjensä hyvinvointiin. Kun nuorten toimijuutta vahvistetaan ja heille annetaan tehtäviä rauhanomaisen yhteiselon ylläpitämisessä, he myös sitoutuvat muutoksen edistämiseen.
Jengirikollisuuden ravistellessa ruotsalaista yhteiskuntaa Järvan alue on näkynyt viimeisen parin vuoden aikana yhä vähemmän rikostilastoissa. Vaikka tutkimustietoa muutoksesta on saatavilla vasta myöhemmin, jo nyt on selvää, että kansalaisjärjestöjen väsymätön työ nuorten parissa on tavoittanut nuorten yhteisöjä alueella ja Järva i samverkanin kaltaiset toimijat ovat näyttäneet tietä siinä, kuinka lähdetään rohkeasti etsimään paikallisia ratkaisuja paikallisten nuorten haasteisiin.
Ota yhteyttä
Anita Kirvesniemi
Hankekoordinaattori, Suomen NMKY:n Liitto
anita.kirvesniemi@ymca.fi
+358 50 554 4258
Raisa Lång Velazco
Head of International Relations, Fryshuset
raisa.lang@fryshuset.se
Suomen YMCA:n Liitto tekee työtä nuorten hyvinvoinnin, vaikuttamismahdollisuuksien, kestävän tulevaisuuden ja rauhan edistämiseksi. Tarjoamme nuorille kansainvälisiä mahdollisuuksia ja toteutamme kehitysyhteistyöohjelmaa YMCA-kumppaneiden kanssa. Jäsenyhdistyksemme 30 paikkakunnalla tekevät lapsi- ja nuorisotyötä ja tarjoavat monipuolista harrastustoimintaa.
Olemme sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon toimija sekä osa maailman suurinta nuorisojärjestöä Suomessa vuodesta 1889 alkaen.