Merien ahdinko – Onko mitään tehtävissä?

 

Kira Kokko, Mira Kokko
8.6.2025

 

Maailman merien päivää vietetään tänään 8.6. Kyseessä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta merien tärkeydestä ja niiden kohtaamista uhista. Maailman merien päivä nostaa esiin merten nykytilanteen, syyt sen taustalla sekä antaa keinoja merten suojelemiseksi.

 

YMCA Peacemakers -ilmastoryhmäläiset kertovat tässä blogipostauksessa merien kohtaamista suurimmista uhista sekä listaavat keinoja, joiden avulla jokainen voi omalta osaltaan edesauttaa merien hyvinvointia.

 

Uhka 1: Kuumenevat meret

Valtameret ovat lämmenneet 1970-luvulta lähtien ihmisten vaikutuksen seurauksena ja ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä merien lämpenemisen osuuden on arvioitu olevan jopa 91 %.

On arvioitu, että valtameriin on liuennut 20–30% ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Hiilidioksidi liukenee meriin muodostaen hiilihappoa, joka laskee meriveden pH-arvoa aiheuttaen merivesien happamoitumisen. Vesien lämpenemisen ja happamoitumisen haitat ovat jo laajalti näkyvissä trooppisten vesien koralliriutoissa. Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 celsiusasteeseen, katoaisivat lähes kaikki koralliriutat.

 

Uhka 2: Saariyhteisöt ja rannikot vaarassa

Vuonna 2024 merenpinnan nousu oli odotettua suurempi; NASA:n tekemän analyysin mukaan viime vuoden nousuvauhti oli 5,9 millimetriä vuodessa, joka oli 1,6 millimetriä arvioitua enemmän. Kokonaisuudessaan maailmanlaajuinen merenpinta on noussut 10 senttimetriä vuodesta 1993, jolloin merenpinnan korkeuden satelliittimittaus on aloitettu.

Merenpinnan kohoaminen lisää riskiä äärisääolosuhteille ja monilla rannikkoalueilla esiintyy yhä enemmän nousuveden aiheuttamia tulvia. Suurimmassa vaarassa ovat pienet matala maa-alueiset saaret, kuten Tyynenmeren Fidzi ja Salomoninsaaret. Näille saariyhteisöille merenpinnan nousu on eksistentiaalinen uhka.

 

Uhka 3: Meret jätteiden kaatopaikkana

Merten saastumista aiheuttaa pääasiassa muovipäästöt, öljyvuodot, kemikaalit sekä jätevesi. Lisäksi väestönkasvun ja sen myötä raaka-aineiden kysynnän ja tuotteiden kulutuksen lisääntyessä myös meriliikenteen määrä kasvaa jatkuvasti. Merenkulku aiheuttaa muun muassa päästöjä ilmaan ja mereen sekä lisää roskaantumista ja melua.

Muovijäte meressä ei katoa

Meriin päätyvän muovijätteen määrä on lisääntynyt runsaasti muovituotannon ja muovin käytön kasvun takia. On arvioitu, että vuosittain meriin päätyy 9–14 miljoonaa tonnia muovia. Suurin osa muovijätteestä on peräisin kertakäyttötuotteista.

Suurikokoiset muovikappaleet vahingoittavat merieläimiä pääasiassa takertumisen, nielemisen ja kemikaalien kautta. Erityisesti ne vaurioittavat suuria merieläimiä, kuten kilpikonnia, haita sekä rauskuja. Pienikokoiset muovit voivat taas aiheuttaa eläinten elimistöön päätyessään tukoksia sekä rakenteellisia vaurioita. Vaikka muovipäästöt saataisiinkin loppumaan jo tänään, jatkaa meren mikrovuovien pitoisuus kasvuaan vielä vuosikymmenien ajan.

 

Lisääntynyt laivaliikenne ja sen ympäristövaikutukset

Vaikka meriliikenteen päästöt ovat pääosin kansainvälisesti tarkasti säänneltyjä vaarallisimpien jätteiden osalta, on joidenkin haitallisten kemikaalien päästäminen meriin on sallittua; esimerkiksi harmaiden jätevesien purkua meriin ei ole säädelty kansainvälisesti tai kansallisesti. Harmaaksi jätevedeksi luokitellaan muun muassa keittiö- ja suihkutiloissa syntyneet jätevedet, jotka sisältävät ympäristölle haitallisia aineita, kuten pesuaineita, rasvaa, raskasmetalleja ja torjunta-aineita.

Lisäksi lisääntyvä öljy- ja kemikaalilaivakuljetusten määrä kasvattaa onnettomuuksien riskiä merialueilla. Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien seuraukset meriympäristöille ovat pitkäkestoisia ja erittäin haitallisia. Mikäli sääntelyyn ei tule muutoksia, tulee kasvava meriliikenne lisäämään jätevesien sekä öljy- ja kemikaalivuotojen määrää merissä.

 

Uhka 4: Liikakalastus tyhjentää meret

Väestönkasvun seurauksena meristä saatavan ravinnon kysyntä on kasvanut. Henkilöä kohden laskettuna vesiruoan kulutus oli 1960-luvulla 9,9 kiloa, kun taas vuonna 2020 kulutus henkilöä kohden oli 20,2 kiloa. Syy kasvulle on ensisijaisesti kalastusmenetelmien tekninen kehittyminen, tulotason nousu, kaupungistuminen sekä ruokavalion trendit. Lisääntynyt kysyntä on johtanut kestämättömään kalastukseen. 1974 biologisesti kestäviä kantoja oli 90 %, kun taas vuonna 2019 kestävien kalakantojen osuus oli 64,6 prosenttia.

Nykyisten kalastusalusten pyyntikapasiteetti ylittää moninkertaisesti kalalajien uusiutumiskyvyn. Liikakalastuksen lisäksi merien ekosysteemejä uhkaa tuhoava sekä laiton kalastus. Laittoman, ilmoittamattoman sekä sääntelemättömän kalastuksen osuus maailman kalasaaliista on arviolta 20 prosenttia ja joillakin alueilla jopa 50 prosenttia. Tuhoavimpia kalastusmetodeja ovat syanidin ja räjähteiden käyttö, jotka onneksi ovat jo lähestulkoon kaikkialla laittomia. Joissain paikoissa vielä laillinen, mutta meren ekosysteemiä tuhoava kalastusmetodi, on esimerkiksi pohjatroolaus, jossa raskasta kalaverkkoa vedetään pitkin merenpohjaa.

 

Yhteisvaikutukset tekevät ongelmasta suuremman

Merieliöillä saattaa olla sopeutumiskykyä yksittäisille uhille, kuten happamoitumiselle ja lämpötilan nousulle, mutta todennäköisyys lajien selviämiseen monen samanaikaisen muutoksen kanssa on pieni.

 

Ilmastoryhmäläisten vinkit merien pelastamiseksi

1. Syö vastuullisesti

Koska liikakalastus on yksi suurista uhista merille, on kasvisruokailu erinomainen keino tehdä hyvää merille. Valitse siis yhä useammin kasvisvaihtoehto ja suosi myös lähiruokaa. Mikäli kalasta luopuminen tuntuu kuitenkin hankalalta, niin kannattaa valita kala-ateriat tarkasti, ettei vahingossa tule tukeneeksi liikakalastusta tai laitonta kalastusta. Hyvä väline vastuullisen kalan löytämiseen on WWF:n kalaopas.

 

2. Kuluta vähemmän ja kierrätä.

Niin kuin monessa ympäristöasiassa, myös merien tilannetta hyödyttää vähempi kuluttaminen. Kiinnitä siis huomiota hiilijalanjälkeesi ja kulutustottumuksiin. Osta vähemmän, kierrätä ja korjaa. Vaikka tuotteen korjaaminen olisi kalliimpaa, on se usein ympäristölle parempi vaihtoehto. Esimerkiksi suutarille vienti tukee myös paikallisia yrittäjiä ja itse tekemällä voi oppia uusia taitoja.

 

3. Vähennä roskaamista

Tiesitkö, että yli 80 % meriin päätyneistä jätteistä on peräisin maalta? Kierrätetytkään roskat eivät vain katoa, vaan niiden elinkaari on pitkä vielä niiden pois heittämisenkin jälkeen. Merien kannalta on erityisen tärkeää, että lajittelet roskat oikein ja viet vaaralliset jätteet niiden vastaanottopisteisiin. Myös turhien kertakäyttötuotteiden ostoa kannattaa välttää.

 

4. Kiinnitä huomiota muovin määrään

Vähennä arjessa muovin käyttöä – suurin osa muovijätteestä syntyy kertakäyttötuotteista, kuten pulloista, pusseista ja pakkauksista. Pyri siis välttämään näitä käyttämällä omaa vesipulloa, suosimalla pakkaamattomia ruokatuotteita sekä kantamalla mukanasi kestokassia ja vihannespusseja.

Valitse vaatteissa luonnonmateriaaleja tekokuitujen, kuten akryylin ja polyesterin sijasta, sillä pesukoneessa tekokuiduista irtoaa mikromuovia. Suosi myös kosmetiikassa ja hammastahnoissa sellaisia tuotteita, jotka eivät sisällä mikrorakeita.

 

5. Vältä turhia kemikaaleja arjessa

Vähennä arjessa käyttämiäsi kemikaaleja. Esimerkiksi vaihtamalla biohajoaviin ja ekologisiin kotitaloustuotteisiin, pystyt vähentämään kemikaalikuormaa arjessasi. Käytä myös lannoitteita harkiten omalla kasvimaalla.

 

6. Tue merten suojelutyötä ja levitä sanaa merten tilanteesta sekä ilmastonmuutoksesta

Pelkät yksilötason teot eivät valitettavasti riitä, vaan merten suojelussa tarvitaan puuttumista ydinongelmiin lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kautta. Välitä tietoa merten ahdingosta ympärillesi ja kannusta läheisiäsi toimimaan merten hyväksi. Vaadi myös päättäjiä huomioimaan meret ja tekemään toimia merten suojelemiseksi.

 

Lisävinkki: Matkusta ja tutustu meriin 

Tutustu vedenalaiseen maailmaan nyt, kun se on vielä mahdollista. Snorklaa, veneile, käy sukeltamassa. Esimerkiksi sukeltajat ovat usein niitä, jotka puhuvat eniten merten puolesta. Muista kuitenkin selvittää aina, että tukemasi yritykset hoitavat ympäristöasiat vastuullisesti.

 

 

Artikkelin kirjoittajat Kira Kokko ja Mira Kokko ovat Suomen NMKY:n Liiton nuorten ilmastoryhmän jäseniä. Jos haluat kuulla lisää YMCA Peacemakers – ja ilmastoryhmän toiminnasta, ota yhteyttä globaalikasvatuksen asiantuntijaamme, yhteystiedot löydät alta.

Lisätietoja

Camilla Ojala
Asiantuntija, globaalikasvatus, rauhantyö
+358 50 588 2000
camilla.ojala@ymca.fi