Järjestöillä on paljon annettavaa nuorisoalan globaalikasvatukseen

17.6.2024
Globaalikasvatus on toimintaa, jotta maailma olisi oikeudenmukainen ja kestävä kaikille. Globaalikasvatukseen sisältyvät muun muassa kestävä kehitys, kehitysyhteistyö, ihmisoikeudet, moninaisuus, rauha ja aktiivinen kansalaisuus. Kasvattajilla on hyvä olla maailmanlaajuinen näkökulma, vaikka lapsille sitä ei tuotaisi suoraan esiin. Miten globaalikasvatus sitten rakentuu normaalin koulujärjestelmässä ja järjestöjen yhteistyössä?

Kansalaisjärjestöjen näkökulmasta oppilaitokset ja opettajat hyötyvät järjestöjen tuesta, ja järjestöyhteistyö edesauttaa ruohonjuuritason demokratian edistämistä oppilaiden keskuudessa. Vastaavasti järjestöillä on paljon annettavaa myös nuorten vapaa-ajan toiminnan puolella tehtävään globaalikasvatustyöhön.

Järjestimme huhtikuussa pidetyssä valtakunnallisessa NUORI2024 tapahtumassa ohjelmaosion nuorisoalan toimijoiden ja erityisesti nuorisoalan koulutuksen roolista globaaliin vastuuseen kasvattamisessa. Ohjelma veti paikalle 40 osallistujaa kuntien ja järjestöjen nuorisotyöstä, tutkimuskentältä ja hallinnosta.

Yhdessä Plan International Suomen kanssa järjestetyssä yleisöä osallistaneessa ohjelmassamme herättelevän alustuksen piti VTT Heidi Henriksson, joka teki vuonna 2022 väitöskirjan oppilaitosten ja järjestöjen globaalikasvatusyhteistyöstä. Paneelikeskustelussa mukana olivat lisäksi YTT, lehtori Eeva Sinisalo-Juha Humakista, sosionomiopiskelija ja Turun YMCA:n Peacemakers -ryhmän ohjaaja Kim West sekä globaalikasvatuksen asiantuntija Anna Kivimäki-Pelluz Fingosta.

Nuorisoalan koulutus tukee globaalikasvatuksen sisältöjä

Keskustelussa tuli esiin, että globaalin vastuun kysymykset, kuten ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kestävä kehitys, ovat jo aika hyvin mukana nuorisoalan koulutuksen sisällöissä ja opetussuunnitelmissa. Lisäksi opiskelijat tekevät usein harjoitteluita ja kehittämisprojekteja kehitysyhteistyöhön ja globaalikasvatukseen keskittyvissä kansalaisjärjestöissä, jolloin teemat tulevat tutuiksi myös käytännössä.

Yleisöä aktivoitiin muun muassa peukkuäänestyksillä. Yleisö ja keskustelijat olivat äänestyksen perusteella yhtä mieltä siitä, että nuorisoalan toimijoiden pitäisi olla vahvasti maailman muuttajia ja yhteiskunnallisia kasvattajia. Käytännössä tämä ei ehkä vielä kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Kiinnostus ja sitoutuminen globaalikasvatukseen vaihtelee

Heidi Henrikssonin tutkimuksessa löytyi neljä erilaista opettajan suhtautumistapaa globaalikasvatukseen, ja yleisöä pyydettiin pohtimaan, olisiko niissä tarttumapintaa myös nuorisotyöntekijöiden kokemuksiin itsestään maailmanmuuttajina.

Tulisielu on sydämeltään maailmanparantaja ja tekee globaalikasvatusta jatkuvasti ja monipuolisesti, jopa henkilökohtaisen kutsumuksen ohjaamana.

Pragmatisti taas on ikään kuin kesytetty tulisielu, joka kyllä sisällyttää mielellään globaalikasvatussisältöjä opetukseen opetussuunnitelman ohjaamana, mutta ei suhtaudu siihen niin suurella intohimolla.

Turisti puolestaan voi poimia globaalikasvatusaiheista joitain mausteita opetukseen silloin tällöin, mutta saattaa samaan aikaan olla vielä melko tietämätön tai jopa välinpitämätön globaalin eriarvoisuuden kysymyksistä.

Skeptikko suhtautuu varautuneesti globaalikasvatukseen yleisesti ja järjestöjen opettajille tarjoamaan opettajankoulutukseen. Erityisesti sukupuoleen ja monikulttuurisuuteen tai moninaisuuteen liittyvät teemat eivät hänen mielestään ansaitsisi paljoakaan tilaa opetuksessa. Skeptikko myös kokee, että järjestöt eivät kunnioita opettajien autonomiaa ja arviointikykyä opetusteemojen valinnan suhteen. Tämä suhtautumistapojen kirjo on hyvä järjestöjen pitää mielessä, kun mietitään sopivia tapoja lähestyä eri tavoin suhtautuvia ammattilaisia, olivat he sitten opettajia tai nuorisoalan toimijoita.

Globaalikasvatus koetaan nuorisoalalla tärkeäksi

Tänä vuonna NUORI24-tapahtumassa oli Planin ja Suomen NMKY:n Liiton keskusteluohjelman lisäksi tarjolla monta muutakin globaalikasvatukseen keskittynyttä ohjelmaosuutta, mikä osoittaa, että teemat on koettu alan kannalta merkittäviksi. Tästä on hyvä jatkaa uusien yhteistyökuvioiden virittelyihin nuorisotoimijoiden ja alan koulutustahojen kanssa.

Mari Tapion, PLAN International Suomi, alkuperäisestä artikkelista muokattu.